AATELISMIESTEN ASKELISSA - Bonaparte, Raumannus ja Kurck Greivi ARVID POSSE (1782 – 1826). Puoliso, prinsessa CRISTINE BONAPARTE Bonapart, italialais-korsikalainen suku, jonka kuuluisuus perustuu Ranskan keisariin Napoleon Bonaparteen. Bonaparte-suku tunnetaan Italiassa jo 1100-luvulta. 1500-luvulla sen edustaja muutti Ajaccioon korsikaan. Suku jatkuu keisari Napoleon 1:n veljen Westfalenin kuninkaan Jeromen (1784 – 1860) haaraa pitkin; suvun päämies on prinssi Louise Napoleon. Simo Paavalinpojasta joka oli raatimiehenä Raumalla. Lapsia: 1) Jöns, vapaaherra (12.4.1651) Kurck, president Turun hovioikeudessa. Puoliso, Sofia De la Gardie. 2) Simo Paavalinpoika, raatimies Raumalla, sukuhaaramme, katso Jaakko Paavalinpoika Raumannus taulua. OLAVI JUHONPOIKA TAVAST S. Hämeessä Hattula Kylmäkosken kartanossa Meltolan kylässä n. 1340, k. 1402. Rälssimies jo 1386. Tavast-suvun kantaisä. Osti Mynämäeltä Alasjoen tavastilan ym. Vaimosta tiedetään se että hänen äitinsä omisti Palttilan tilan Laitilassa. Rälssimiehenä kokouksessa v. 1386 jossa valittiin Jeppe Djäkniä Suomen lainhaltijaksi (lagman). Oli kuningas Erik pommerilaisen kruunajaistilaisuudessa v. 1397. Toimi maaoikeuden jäsenenä määräämässä Hämeen ja Savon rajaa. Toimi piispa Hemmingin voutina Kuusiston linnassa v. 1357. Lapset: 1) Rälssimies Niilo esitetty seuraavassa taulussa. 2) Turun piispa Maunu II Olavinpoika Tavast vv. (1412-1450). 3) Rälssimies Juho Olavinpoika Tavast. 4) Lauri Olavinpoika Tavast. 5) Ragnil Olavintytär puoliso, vouti Martin Abrahaminpoika Dieken. 6) Birgitta Olavintytär, puoliso Erengtiste Henrikinpoika. 7) olavintytär, puoliso tuomari Gregers Andersinpoika Grap. 8) Katariina Olavintytär 1 puoliso Jonis Gudvasson, 2 puoliso Henrik Mört, 3 puoliso Olavi Laurinpoika Silta. 9) Margareetta Olavintytär, puoliso hans Pedersinpoika Bock. 10) Kristiina Olavintytär, puoliso Greger Anderinpoika Garp. NIILO OLAVINPOIKA TAVAST K. 1433. Puoliso, Puolison nimi tuntematon KNUUTINTYTÄR, Håkan Knuutinpojan sisar. Sai rällssikirjan kuningas Erik Pommerilaiselta v. 1407 Turussa. Tuomari v. 1403 Hauhon ja v. 1431 Hollolan kihlakunnissa. Perinnönjaossa sai vielä tilukset Hämeessä sekä Borgobyn Sipoossa. Vaimon nimi tuntematon joka peri Kirknäsin Sauvossa, joka oli Niilo Olavinpoika Tavastin Hallussa v. 1405. Lapset: 1. OLAVI NIILONPOIKA TAVAST k. Turun Tuomiokirkko, Tavastin kappeliin haudattu 23.2.1460. Puoliso, INGEBORG VALDEMARINTYTÄR DIEKE, K. 1485. Ritari 29.6.1448, valtaneuvos, Hämeenlinnan päällikkö vv.1435 – 1460. Lähettiläs yhdessä Henrik Klaunpoika Diekon kanssa Novgorodissa 1458-59 solmimassa rauhaa venäjän ja Ruotsin välille. Sai vaihdossa klas Lydikesson Diekeltä v. 1419 maata Huittisten kylästä. Ingeborg Valdemarsintytär oli todennäköisesti linnavouti valdemar Dieken (Haga-sukua) ja äiti Karin Rötgersintytär (Ingessönen sukua). 2. ELINA NIILONTYTÄR TAVAST sitten SÄRKILAHTI K. 1467. Puoliso NIILO OLAVINPOIKA SÄRKILAHTI Elina Niilontytär, oli piispa Maunu Tavastin veljentytär. Sai piispa sedältään häälahjaksi Kautrannan tilan Vahdossa. 3. KAARIN NIILONTYTÄR FINKE ent. TAVAST k. 1467-1473. Puoliso, GÖDEKE HEIKINPOIKA FINKE, k. 1467, Turun nimismies. Sai perinnöntasauksessa veljenpojalta Niilo tavastilta Palojoen tilan Sauvossa. Kaarin ja Gödeke lahjoittivat v. 1440 kirkolle vaimon suostumuksella Kärknäsin kartanon, jotta kahdesti viikossa ikuisesti pidettäisiin messut Jösse Olavinpoika Hornin puolesta, jonka Gödeke Heikinpoika Finke oli vahingossa tappanut. Omisti 2 tilaa Rymättylässä Lapsia, syntyneet Turussa: 1) Elseby Gödikintytär, seuraa tätä 2) Jeppe Gödikinpoika Finke 3) Anna Gödikintytär 4) Johanna Gödikintytär 4. JUHO NIILONPOIKA TAVAST K. 1466. Opiskeli baccalaureat v. 1443 Rostockin yliopistossa. Kaniikki Turussa v. 1450. Pyhiinvaellus Palestiinaan v. n. 1464. 5. LUCIA NIILONTYTÄR TAVAST k. 1439-1448. Puoliso NISSE JÖNSSON, (ks. Åldre Svenska Frälsesläkter s.268) Vuonna 1439 sai sedältään piispa Maunu Tavastilta 200 markkaa. Samassa tilaisuudessa sai hänen Metta tyttärensä 100 markkaa. (ks. Balk). Puoliso, KLAUS HENRIK BITZ, k. 1480-84. Isä oli valtaneuvos Henrik Bitz vanhempi. Lucia ja Klaus lahjoitti Turun Tuomiokirkon kuuluisan ”Eijsbyn” ehtoollis maljan, toinen lahjoittajista tuomiorovasti, piispaMaunu Niilonpoika Särkilahti. 6. NNN NIILONTYTÄR TAVAST Puoliso, hans pietarinpoika, joka teki vaimoaan koskevia tilusvaihtoja Olavi Tavastin kanssa v. 1453. Hans Pietarinpoika Lepas-suvun kantaisä, puolisona oli myös Ragmhild Henrikintytär Svärd. Lähteet: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully ramsay, Helsingfors, Söderström & Co taulu 2/sivu 472, 473. Margareeta, Pohjolan rouva ja valtias. (Kalmarin unioni 600 vuotta). Julkaissut Tanskan Kansallisumuseo, Kööpenhamina v. 1997, Nordisk Ministerråd sivu 57,87. Äldre Svenska Frälsesläkter, Ättertavlor utg, av Riddarhusdirektionen Folke Wernstedt/Hans Gillingstam/Pontus Möller Häfter 3, Stockholm 1989, s. 268. Turun Tuomiokirkko Keskiaikana ii Juhani Rinne, Turku 1948, s. 301, 302 Äldre Svenska Frälsesläkter, Ättartavlor Folke Wernstedt; Heft ii Sthlm 1965, s. 268. Kansallinen elämänkerrasto WSOY, s. 494, 495. Piispa Maunu Olavinpoika Tavastin sukulaisuussuhteet, Ari-Pekka Palola, Genos 2/1997, s. 72. Genos 1995-3 Olav Rundt: Arvtvisten mellan fresesläkterna Bidz och Kirves, s. 123-126, 144. Seppo Suvanto: Yksilön Myöhäiskeskiajan Talonpoikaisyhteiskunnassa, (Sääksmäen kihlakunta 1400-luvun alusta 1570-luvulle) SHS julkaisu, s. 30, 71, 193. Orpani no 1, 1996, Heikki Heino, 2-3. Längelmäveden seudun historia ii; Kangasalan historia; Hämeenlinna 1954, s. 294. Genos: Suomen Sukututk. Seuran Aikakauskirja 16 vuosikerta, 1945, s. 126-127. Satakuntalaisen osakunnan martikkeli i vv. 1640-1721, Mauno Jokipii; Otava, Helsinki 1954, s. 60, 96, 112. FINCKE SUKU Vuonna 1617 FINCKE-suvusta on laadittu sukuluettelo. Ruotsin ritarihuone oli perustettu ja alettiin kiinnittää huomiota valtakunnan aatelissukujen alkuperään. On saatu asiakirjojen perusteella todettua, että suvun kantaisä oli ollut 1400-luvun alussa elänyt Kaarina Heikkilän omistaja Niilo Rengonpoika, sekä hänen jälkeensä olivat suvun päämiehinä olleet Raision Mälkkilän omistajat Juhana Rengonpoika joka oli naimisissa kihlakunnantuomari Pentti Lydenkenpoika Dieknin tyttären Johannan kanssa, ja tämän poika ”huimapää” Niilo Juhananpoika joka oli ottanut puolisokseen Katariina Gödikintytär Fincken ja sitten antanut avioliitosta syntyville pojilleen Fincke nimen ja vaakunan. ELSEBY GÖDEKINTYTÄR FINKE K. 1460. Puoliso, KLAS HENRIKINPOIKA BITZ, K. 1485 Klas Finke toimi Kuningas Kristiinan hovimiehenä 1447. (Genos 1995-3, s.124) Elseby G. Finken vanhemmat olivat Gödeke Heikinpoika Finke ja äiti Kaarina Niilontytär Tavast. Elsebyn ja Klas Bizin tytär Karin miehineen Matti Filippuksenpoika Vuoltee antoivat v. 1506 Naantalin luostarille Salmin tilan Sauvosta tyttärensä Annan ylläpitoon joka oli mennyt Luostariin nunnaksi. Tämä lahjoitettu tila oli periytynyt Elseby Finken äidinisältä Olavi Niilonpoika Tavastilta joka oli saanut rällssikirjan kuningas Erik Pommerilaiselta v. 1407 Turussa. Tuomari v. 1403 Hauhon ja v. 1431 Hollolan kihlakunnissa. Perinnönjaossa sai vielä tilukset Hämeessä sekä Borgobyn Sipoossa. Elseby Finke mainitaan kuuluneen ylempään aatelissukuun ja suurtilan perijättärenä Sääksmäellä. Puoliso Klaus Bitz sai suurtilan vaimoltaan myötäjäisinä v. 1480. Lapsia, syntynyt Jutikkalassa: 1) Knut Kalusinpoika, puoliso, Birgitta Oxenstierna, k. Jutikkalassa 1494. 2) Katariina Klausintytär, sukuhaaramme. Varhaisinta kautta suvussamme edustavat ennen 1600-lukua rälssisuku eli aateliset. Sääksmäen vanhimmat kartanot Solberg, Lahinen ja Jutikkala. Eräänlaista väliastetta kartanomuodostuksessa edustavat Liuttula, Sillantaka, Voipaala ja Rapola. Kylä tunnettiin 1500-luvun keskivaiheilla nimellä Raijas. Kylässä oli aluksi kolme taloa. Vuonna 1565 jaettiin yksi niistä, 7/24-koukun talo, 1/8-koukun taloon, talon saa entisen isännän poika Olavi Juhananpoika. Koukun taloon 1/6 saa Erkki Matinpoika. Vuosina 1580- ja 1590-luvulla häviävät kylästä kaikki muut talot paitsi Olavin talo, jonka isännästä tulee v. 1600 ratsumies. Kylässä oli nyt yksi talo. Syy tähän menestykseen lienee se, että on joutunut erään mahtavan suvun haltuun. Jutikkalan Olavi Juhananpoika mainitaan todistajana Hauhon käräjillä jo v. 1482. Olavi Juhananpoikaa, joka (1485 – 1500) oli Sääksmäen kihlakunnan tuomarina ja joka oli naimisissa Erik Bitzin pojan Henrikin puoliso Annan Hannuntytär Totti, valtionhoitaja Sten Sture vanhemman puolison Ingeborg Tottin veljentytär. (Anna Tott asui Solbergissa. Anna aloitti miehensä kuoleman jälkeen v. 1506 kääntyi valtionhoitajan puoleen kirjeellä, jossa hän toivoo saavansa pitää perheen läänitykset jotka olivat olleet vuosisadat suvulla. Annan miehen Henrik Bitzin isän veli Kalus Bitz oli Jutikkalan omistaja. Olavi Juhananpoika Bitz ja puoliso Anna ei omistanut Jutikkalaa, vaan Lahista. Jutikkala kuului Bitzin toiselle haaralle elikkä Hartvik/Mänty sukuun tulevaan sukuhaaraan Klaus Bits ja Elesby Fincke jälkeläisille. Bitzin suku mainitaan 1500-luvun taitteessa Suomen mahtavimpana sukuna – piispa oli tästä suvusta ja suku mainitaan rikkaimpana – 7 vuodessa tiedetään sen kantaneen lampuotiveroa 1750 markkaa. Jutikkalan alkuaan vähintään kaksitaloisen kylän haltuunsa. Tiedetään että piispa ja Erik-laamannin veli Klaus Bitz oli nainut Jutikkalan perijättären Elseby Fincken joka jo ilmeisesti oli ollut ylimys-sukua. Klaus lienee kuollut ennen vuotta 1485. Hänen poikansa Knut Klausinpoika Bitz, joka antoi puolisolleen Birgitta Oxenstiernalle huominlahjaksi suuren Viikin kartanon Kemiössä. Asuivat kuitenkin Jutikkalassa, koska hän siellä kuoli 1494. Knut Bitz määräsi leskelleen testamentissaan kaikki äitinsä tilat kymmeneksi vuodeksi, jotta tämä voisi maksaa hänen velkansa ja kustantaa hänen jälkeensä sellaisen sielunmessun, että siitä voisi vastata jumalan edessä. Kaikki isältä perityt tilat, joihin Viikin kartano lukeutui, taattiin elinajaksi Birgitta rouvalle. II Katarin Klausintytär (Andersind.) Bitz, Taulusta 1, (äiti Elseby Fincke), k. 1506. Kaarin, puoliso, kihlakunnantuomari Matts Filpunpoika till Voltis. Vahvisti 1506 vaimonsa veljen, Knut Bitzin, testamentin Naantalin luostarille ja antoi tämän suostumuksella Sauvon Salmen kartanon, heidän tyttärensä proventiksi (FMU 5173 myös lähteet Ramsayn mukaan: Arwidsson. Handlingar V, Grönblad, Nya källor:). Olav Rundt Ramsaytä seuraten asetti Matts Filpuksenpojan vaimon Klaus Bitzin tyttäreksi, vaikka perinnönjaossa 22.9.1498 (FMU 4803) kahteen kertaan vaimon nimi kirjattiin Karin ANDERSDOTTER. Sitä on pidetty virheenä, mutta kysymyksessä näyttää olleen Knut Bitzin veljen Andersin tytär. Perinnönjaossa toisena osapuolena oli Olof Turenpojan lapset. Olof Turenpojan vaimo Karin oli Olof Kirveen ja Marta Nilsintyttären (Särkilahti) tytär. Marta puolestaan on ollut ensin naimisissa jonkin Bitzin kanssa. Muutenhan ei perinnöstä Särkilahtien jälkeläisten ja Knut Bitzin kuolinpesän välillä olisi syntynyt kiistaa. Martan on siis täytynyt olla Klaus Bitzin kanssa naimisissa. Bitzin perintö näyttää olleen jakamattomana Knut Bitzin hallussa. Kun hänellä ei ollut perillisiä, on Katarina Andersintytär ollut Martan ja Klaus Bitzin ensimmäisen avioliiton ainut perijä, ja Martan ja Olof Kirveen lasten puolesta asiaa ajoi Kiukku-Niku. Genos 2000:42-43, Genos 2003:168-169. Lähde FMU 4803: Åbo 22 september 1498.Wij Magnus, medh Gudz nåde biskop i Åbo, Olof Jonsson i Lahijs, Knut Erichsson i Lauko, wäpne[re], Peder Andersson kyrkyprest i Vlssby, Olof Andersson, borgmestare i Åbo, Anders Slåtte och Arfwidh Erichsson bekennoms och kungiöre medh detta wåre närwarande öpne bref oss hafwa warit öfuer ena sämia och wänliga förlijkan i mellan welboren man Matz Philippusson på hans hustros wegne, hustru Karin Andersdotter, på then ena sijdan och alle Olof Turessons (= Tuvessons?) barn och medharfuingar på den andre sijdan, i swå motto som här effter skrifwet står, at förb:de Mattz Phillppusson medh sin hustro, Karin Andersdotter, skola beholla, niutha och bruka Judikale gårdh medh alle syne tillägor och omägor och alla andre godz, som hennes käre moder åtthe, medh boo och boskapp, som ther tå stodo, och förb:de Olof Turessons barn och medhärfwingia skulle hafwa, niuta och beholla thenne effter skrefne fyra godz medh alle syne till ägor och omägor, medh boo och boskap, som ther thå stodhe, som är Ristniemj medh Långe öön, Marjaijoki och Yhlistaro liggiandes i Sauro (= Sawo) sochn och Brände liggiandes i Bierne sochn, och ther medh skulde all andras åthalan, twedrecht och träta wara aftahlat them jmellan bode om affredh, landzgieldh och alt annat, ehuadh thet helst kunde wara, som förbe:de gårdar och godz ränttadh hade till then thidh; till hwilket the lathe sig wehl åtnöija pa bodhe sijdor, och endrechteligen samtychte och stadfeste paa samme tijdh och yttermehra lofwade och beplichtade sig sådanne förlijkan sämja och jenckningh stadogh och fast att holla effter thenne dagh, widh thes eedh, sanning och goda troo. Till mehra wisso och wittnesbyrdh att swå i sanning är, tho hafwer förb:do Matte Philipuson på sin hustrus wegne och Niels Pedersson, rådman j Åbo, öppersthe malsmen på den andre sijdan, låtit [bedia] samma af os föreskrefne att hengie wår insegle nidan under thetta bref medh theras egne, som skrifwit är i Åbo anno Domini mcdxcviij°, in crastino Mattheei apostoli et evangelistæ. Olav Rund: Bidz ja Kirves -rälssisukujen perintöriita Valtionhoitaja Sten Sture määräsi kirjeellään 4.10.1494, että Turun linnan voudin Magnus Laurenssonin sekä Olof Henrikssonin ja Joakim Flemingin tuli ratkaista Olof Kirveksen lasten ja Knut Bidzin sekä tämän perillisten perintöriita. Tähän asti ei ole tyydyttävästi selvitetty, millaiseen sukulaisuuteen kiista perustui. Kaksi lähdettä, sisarusten Elin ja Karin Kirveen keskinäinen sopimus vuodelta 1496 sekä heidän sopimuksensa Mats Filpussonin ja tämän vaimon Karin Klasdotter Bidzin kanssa vuodelta 1498, antavat kuitenkin viitteitä uskottavan teorian muodostamiseksi. Tärkein tieto on, että Karin Klasdotter Bidz sai pitää Jutikkalan tilan Sääksmäeltä äitinsä perintönä. Hänen äitinsä vanhemmat olivat näin ollen omistaneet Jutikkalan. Vanhin tunnettu Jutikkalan omistaja on vaimo nimeltä Karin, joka on mainittu lähteissä v. 1447. Lähinnä tällöin tulee kysymykseen Karin Nilsdotter Tavast, joka oli naimisissa Gödik Henriksson Fincken kanssa. Monet seikat tukevat sitä, että Jutikkala olisi kuulunut Tavastien omistamien tilojen joukkoon. Tämä selittää myös Kirveksen sisarusten perintövaatimukset. Yllä olevasta seuraa, että joku Karin Tavastin ja Gödik Fincken tyttäristä oli naimisissa Klas Bidzin kanssa, jonka vaimoa ei ole tunnettu tähän asti. Lähinnä tulee kysymykseen Elseby Gödiksdotter. Klas Bidz on mainittu viimeisen kerran 1447, joten Elseby on voinut leskenä avioitua Filpus Ivarssonin kanssa, joka puolestaan Elsebyn kuoltua ennen v. 1460 solmi avioliiton sukulaisensa Elin Henriksdotter Flemingin kanssa. Oletusta tukee se, että Klas Bidzin veli piispa Kort Bidz haki paavilta erivapauden tähän jälkimmäiseen avioliittoon. Riita koski selvästi Tavast-suvulta tulevaa perintöä, koska Kirveksen sisarukset saivat Nils Olofsson Tavastille kuuluneet Ristniemen ja Marjajoen Sauvosta. Sama koskee myös Sauvossa sijaitsevaa Salmia, jonka sai Karin Bidz. On todennäköistä, että myös nämä tilat olivat kuuluneet Karin Nilsdotter Tavastille. Se että oikeat perilliset saivat Nils ja Karin Tavastin perinnön vasta 1490-luvulla, perustui sekä Bidz- että Tavast-sukujen perinnönjakojen viivästymiseen kymmeniä vuosia. Elseby Fincken tyttärenpojan Måns Nilssonin till Ahtis tilat joutuivat takavarikkoon v. 1555. Hänen maatilojensa asiakirjoissa löytyy tietoja Karin Tavastin ja Gödik Fincken jälkeen tehdystä perinnönjaosta. Heidän lapsensa olivat kuolleet silloin kun perintö v. 1473 jaettiin, mistä johtuen lastenlapset ja näiden lapset jakoivat sen. Osa perinnöstä oli Ulvilan Noormarkku, joka ilmeisesti lankesi Karin Klasdotter Bidzille. Se oli Bidzin suvun perintötila ja saattoi olla Elseby Fincken huomenlahja. Kirves ja Bidz -sukujen kiistasta käy ilmi, että Karin Bidz peri äidiltään Jutikkalan lisäksi muitakin tiloja. Näiden nimet eivät käy ilmi, mutta Noormarkku sekä Salmi ja Raision Väskis saattavat kuulua niihin. Salmi lahjoitettiin Naantalin luostarille Karinin ja Matti Vuolteen tyttären Annan elatuksesta. mutta koska Anna oli ainoa lapsi, joutuivat muut tilat Karinin kuoleman jälkeen suvun muille jäsenille. Ei tunnu kovin uskottavalta väittämä että Anna Olisi Karin ja Matti Vuolteen ainut lapsi. (Jöns) Juha Matinpoikaa pidetään mahdollisesti fiktiivisenä henkilönä. Oliko Juha avioitunut nimeltä tuntemattoman tyttären kanssa, kuten hänen nimeltätuntematon sisarensa avioitui Erik Nilssinpoika Sluukin kanssa. Juha Matinpoika koskevia tietoja ei asiakirjoissa löydy, johtunee kun hänellä ei ollut minkäänlaista virkamiesuraa. (Knut) tai Kurt Klausinpoika, luki papiksi 1438 Leipizin Yliopiston, maisteriksi Bologonassa, puoliso, Birgitta Oxenstierna, k. Jutikkalassa 1494. 193.184.161.234/DF/detail.php?id=5173 Olav Rundtin artikkelin, Bitz ja Vuolteen suku Genos 2000:192, Perinnönjako Kirves-Bitz Genos 2003:42-43, Olof Kirves ja Olof Turenpoika Genos 2003:168. Miksi Gödik Fincken puoliso Karin Nilsintytär (Tavast) ei voi olla Jutikkalan Karin 1447. Jully Ramsay siirsi Mats Filpuksenpojan vaimon Katarinan Klaus Bitzin tyttäreksi vastoin perinnönjakokirjan ilmoitusta, että hän oli Andersintytär. Puoliso: Matti Filippuksenpoika Vuoltee, Kihlakunnantuomari, Omisti Jutikkalan ja Vuolteen kartanot. Oli sopimassa aselepoa Novgorodissa., s. 1470 Kokemäki, Vuoltee. Karin kuollut AFT 1506, Sääksmäki, Jutikkala. Mainitaan 1498-1506. Omisti Jutikkalan ja Vuolteen Matti Filpuksenpoika, kihlakunnan tuomari Ala-Satakunnassa, mainitaan vv. (1482-1511), (Suvanto VSHT). Oli 1498 Turussa todistamassa sovintoa Sten Sture ja kapinallisen porvarin välillä, (Ruuth, Åbo Hist. 111, 128). Ilmaantuu Jutikkalaan v. 1496. Tytär Anna Matintytär oli nunna Naantalin luostarissa. Matti Filipuksenpoika ja puoliso Karin lahjoitti Salmen tilan Sauvossa v. 2.3.1506 Annan elatukseksi. Vahvisti samalla kertaa vaimonsa veljen Knut Bitzin testamentin luostarille, joka käsitti kaksi tilaa Kydössä Halikossa (FMU 5173). Puoliso, Katarina Klausdotter Bitz, biskop Kort Bitzin sisar, heidän vanhemmat Klas Bitz ja Elseby Gödikintytär Fincke. Perintösovittelussa 22.9.1498 Turussa veljensä Knut Klaunpoika Bitzin jälkeen, joka kuoli lapsettomana, päätettiin että Matts Filipunpoika ja hänen vaimonsa saisivat jutikkalan, vaimon äidin perintönä. Tämä perintödokumentti löytyy vain vanhassa jäljennöksenä säilyneenä, vidimoitu (FMU 4802, 4803) ja se on ilmeinen virhe tulkinnassa tai kirjoituksessa, että Katarina Bitz on kirjattu patronyymillä ”Andersdotter” (Jully Ramsay)”. Karin peri Jutikkalan v. 1498 veljeltä Knutilta, jonka puoliso Birgit Oxenstiernan kanssa oli ollut lapseton. Karinin äiti Elseby Fincke oli omistanut aikanaan Jutikkalan ja siihen kuuluneet sivutilat. Aarlahden-sääteri(0017F257), Ramsayssä on esitetty fiktiivisenä henkilönä Jöns Matinpoika, ja Vuolle periytyi naislinjaa pitkin Aarlahden Henrik Jönssinpojalle. Jöns Mattsson (tab ll), återfinnes i ingen handling, därrför han möjligen endast är en fingerad person. Då Henrik Jönsson, här nedan, förde ett annat vapen än Mattis Filippusson, så är det icke uteslutat at than endast på mödernet härstamman från denne. Kaarin Klausintytär Bitz ja Matti Vuolteen Lapset, 1.Anna Matintytär, nunna Naanatalin luostariin, hänen vanhempansa toimittivat v. 1506 myötäjäislahjan. 2.N.N. Matintytär Vuoltee, puoliso Erik Nilssinpoika Sluk, Taulu Matti Filpuksenpojan isäkin oli ollut Ala-Satakunnan tuomari. Matin asuinkartano oli Kokemäen Vuoltee. Hän ilmaantuu Jutikkalaan v. 1496 ehkä sen takia, että hänen vaimonsa veli Knut Bidz ja vaimonsa äitipuoli Elin Henrikintär Fleming olivat nyt kuolleet. Hän vahvisti v. 1506 vaimonsa veljen Knut Bidzin testamentin Naantalin luostarille, jolle antoi vaimonsa suostumuksella Sauvossa Salmin tilan tyttärensä Annan ylläpidoksi. Matti oli solmimassa aselepoa Novgorodin kanssa. Matti mainitaan (1482-1511) Bidzien vaakuna tuli Vuolteelle, Matti Vuolteen isä oli tuomari Filip Tuomaanpoika Vuoltee joka mainitaa 1456-83, esiintyy satakunnan kihlakunnantuomarina 1469-83, (Suvanto VSHT), maaoikeuden jäsen Turussa 1476, 1486, (Arwidsson. Handlingar V.) Edellisen isä oli mahdollisesti Tuomas Pietarinpoika, Vuolteen suvun ensimmäinen tunnettu jäsen. Ala-Satakunnan tuomari ainakin 1420-37, ainakin hänellä oli omistuksia Vuolteen lähellä, lähteet eivät häntä suoraan Vuolteen omistajaksi mainitse. Vaakunakilpi on ollut katkoinen, hirsi ja yliskenttä eri värisiä, alekettä ruutuinen, FMS 126, puoliso sääytyläisnainen Lucia, joka oli leskenä ainakin jo 6.3.1442. Heillä oli toinenkin poika Olavi Tuomaanpoika, piti Satakunnan käräjiä 1450 ja 1453 ja 1558, FMU lll 2866, FMU lV 2926, VA mm 2 f. 255v. REA 584. Matti Filpuksenpoika Vuoltee oli Tuomari Ala-Satakunnassa, mainitaan 1482-1511. Ilmaantuu Jutikkalaan 1496. Karin peri Jutikkalan vuonna 1498, veljeltä Knutilta, jonka aviopuoliso oli Birgit Oxenstiernan avioliitto oli ollut lapseton. Karinin äiti Elseby Fincke oli omistanut. aikanaan Jutikkalan ja tilukset. Matti Filpuksenpojan isäkin oli ollut Ala-Satakunnan tuomari. Matin asuin ja syntymäkotikartano oli Kokemäen Vuoltee. Hän ilmaantuu Jutikkalaan vuonna 1496 ehkä sen takia, että hänen vaimonsa veli Knut Bidz ja vaimonsa äitipuoli Elin Henrikintytär. Fleming olivat nyt kuolleet. Hän vahvisti 1506 vaimonsa veljen Knut Bidzin testamentin Naantalin luostarille, jolle antoi vaimonsa Karina Klasintytär Bitzin suostumuksella Sauvossa Salmin tilan tyttärensä Annan ylläpidoksi. Matti oli solmimassa aselepoa Novgorodin kanssa. Matti mainitaan 1482-1511. Bidzien vaakuna tuli Vuolteelle. (Johan (Jöns) Matinpoika Vuoltis, 1557-69, poika Henrik Johansson, 1569- 73, puoliso Caisa 1574-99, poika Hartvik Henrikinpoika 10.11.1599, puoliso Catarina Henrikintytär o.s. Slang 1602.(Lähde: Kokemäen talonhaltijaluettelo, Lasse Iso-Ivari, 6.12.2006). Harvikin sisko Elina Henrikintytär (aviomies Melker Beck), näiden pojanpoika Juhana Bäck) Oliko fiktiiviseksi mainittu Jöns Matinpoika ? V Erik Nilsinpoika Sluk, Taulusta 9, (äiti Katariina Fleming), Erik Sluk syntyi Ahvenanmaalla. Omisti kartanon Yläne ja Hämeenlinnan Onnelan ja Valkiakoski mylly Monittulan Tyrvännöllä. Omisti myös Russbölen jonka hän myi Knut Kurjelle. Hän sai toisessa avioliitossa useita muita kartanoita omistukseensa. Vaikka hän oli hyvin ennakkoluuloinen, silti hän pystyi luomaan hyviä suhteita vaikutusvaltisiin neuvostoihin. Hän oli yhtäkkiä ryhtynyt vastustamaan Kustaa Vaasa ja tukemaan Tanskan kuningas Hans ja Christiania. Näyttää siltä, että hän liittyi Sören Nordbyn joukkoon, joka tunnettiin pahamaineisena aatelismiehenä ja ryöstäjänä. Joka oli linnaherra Turun-linnassa, Hämeenlinnassa ja Raaseporin linnassa. Sören kuoli piirityksessä Italian Firenzessä vuonna 1530. Erik Nilsinpoika Slukin omaisuus takavarikoitiin, koska hän oli tuomittu maanpetturuudesta ja hän joutui pakenemaan maasta. 1. puoliso: NN Matintytär Vuoltee o.s. Sluk, Voltis eli Vuolteen tilan omistaja. Vanhemmat: Matti Filippuksenpoika Vuoltee, s. 1470 Kokemäki, Vuoltee ja äiti oli Kaarin Klausintytär Bitz, k. 1506. 2.puoliso: Anna Gustafsdotter Sluk o.s. Slatte, Polveutui vanhasta aatelissuvusta, numerolla 97, tämäkin aatelissuku sammui. Vanhemmat: Gustaf Slatte ja Brita Svärd, Slatte. Lähde ii: Martin Gardbergin sukusivu. synt. Satakunta, 1486, vanhempinaan Gustaf Andersson Slatte ja Brita Pederintytär Svärd. Lapsia: 1) 1. Agnes Sluk o.s. Hufudsköld, s. Kokemäki. Tauluun 20. Sukuhaara 2) 1. Nils på Åland Sluk. ), rälssimies Grelsbystä 1537, puoliso: NN Henriksdotter. 3) 1. Katarina Sluk, puoliso: Henrik Jönsinpoika Aarlahti, 4) 1. Hartvik Sluk,. 5) 2. Peder Sluk,. 6) 2. Jöran Sluk,. 7) 2. Knut Sluk,. 8) 2. Matts Sluk,. 9) 2. Walborg Sluk,. 10) 2. Brita Sluk i Bastö. Tauluun 28. 11) 2. Elin Sluk. Tauluun 29. 12) 2. N.N. Sluk. Tauluun 30. Katarina Sluk, puoliso: Henrik Jönsinpoika Aarlahti, ”til Voltis”, Kokemäellä ”till Årlaks” Mynämäellä. Hankki 1542 Vuolteen takaisin sukuun Flemingeiltä. Oli tuomari Vehmaan kihlakunnassa 1540. Toimitti laamanninkäräjät Ivari Flemingin puolesta. Suomen muonitusmestari 1555-56. Oikeudenomistajana kuninkaan oikaisukäräjillä 1563 ja 1564, (Hausen Bidrag iV.) Lähetettiin Liivinmaalle 1565 sopivana ja uskollisena- ”ededan riket lidit dråplig skada af de otrogne fogdar där varit” (Arwidsson. Handlingar X. 120). Lapsia: 1) Margareta Henrikintytär, merkitty 1577 naisten joukkoon, jotka etsivät suojaa Turun linnasta pelätessään vihollisen miehitystäl undan Muscovitens våld och tyranni. - Pso I (Per Brahen sukukirjan mukaan) Turkulainen porvari Lasse Jöninpoika, luonnollisesti sama kuin Lasse Jöninpoika, joka 1574 nimesi itsensä till Voltis (Grotenfelt. Rusttjänstreg.); - Pso II (Per Brahen sukukirjan mukaan) käskynhaltija Hans Johaninpoika, Hartikkala-suvusta (Görtzhagen), k. 1617, miehen I avio. Margaretalla oli Augustin Laurinpoika niminen poika I aviosta, joka oli Korsholman vouti 1601, ja otti vangiksi 1599 äidinveljen ja luovutti hänet Kaarle herttualle. Palkkioksi hän sai vuonna 1600 herttualta puolet kaikista Hartvik Henrikinpojan ja hänen vaimonsa perintötiloista. 2) Hartvik Henrikinpoika till Voltis Kokenmäki, till Årlaks Mynämäki. Omisti myös Monittulan Kulsialassa. Suoritti aatelista ratsumiespalvelusta ja toimi ratsumiehenä mm Suomen lipullisessa 1575 (VA. 3354.), Oli neljännesmestai Mårten Boijen lipullisessa 1586 (VA. 3419.). Suomen veromestari 1588 (VA. 4274: 56). Ruokaveron johtaja 1591 (VA. 5645.). Sai 1594 läänitykseksi Mammoilan ja Loiman kylät Huittisista. Halikon kihlakunnantuomari 1592 - 1598, toimitti myös laamanninkäräjät 1588 (VA. 2451: 8.). Oli 1589 Narvan sotajoukkojen pääliköiden joukossa (Grönblad. Handl. rör. Klubbekriget.). Oli läsnä aatelistapaamisessa Turun linnassa 1596. Lähetettiin 20.8.1597 Turusta Kokemäen lääniin vastaanottamaan Pohjanmaan nuijakapinallisia Monikkalan Hans Hansinpojan päälikkyydessä ja sen lisäksi varoittamaan papistoa ja rahvasta kuuliaisuudesta kuninkaalle (Grönblad. Handl. rör. Klubbekriget). Samana syksynä käski Kaarle herttua hänen saapua viimeistään 18.10. Turkuu vastaamaan herttualle, mutta onnistui pysymään tavoittamattomissa (Yrjö-Koskinen. Klubbekriget.), sen sijaan hänen vaimonsa päätyi herttuan käsiin, ja hänen kartanonsa Vuolle tuhottiin. Osallistui syyskuussa 1598 Pohjanmaan retkeen, millä retkellä Monikkalan HansHansinpoika siepattiin Korsholmassa ja vietiin vangittuna Turkuun. uudelleen, herttuan kirjeellä 27.7.1599 27/7 kutsuttiin oikeuden eteen, mikäli hän halusi armoa. Lopulta hänet vangitsi sisarenpoika Augustin Larsinpoika elokuussa s.v. ja luovutti herttuan laivastolle (Lagus samt. Skrifv. frän Arvid Tavast.), minkäjälkeen herttua Helsingissä 27.9.1599 julisti määräyksen hänen teloittamisesta Turussa 9.11.1599. Haudattiin 12.11. s.v. tuomiokirkossa kirkkomultaan i skolmullen. - Lapseton. - Pso Katarina Erikintytär till Viurila Halikosta, haudattiin 1602 Turun tuomiokirkkoon (Lagus. Fin. Adelns Gods.), vht. Erik Håkaninpoika (Slang) ja Margareta Fincke, vmon I pso ratsumestari Johan Böckler, k. 1581 tai 1582. Aarlahti ja Monittula menivät Viurilan kanssa perintönä ensimmäisestä aviosta syntyneelle tyttärelle. Margareta Henrikintytär, till Tevala Pirkkalasta, eli leskenä 1609. - Pso I Sigfrid, . . .., jonka poika, Matts Sigfridinpoika, 1633 esiteltiin aatelishuoneeseen nimellä Delphin Vuolteen suvun vaakunalla, - pso II Severin Sigfridinpoika, aatelinen. - Pso III Joakim Wendt (Sv. Kungl. Bibl.). Ensimmäisen kerran Aarlahden tila mainitaan vuonna 12.12.1467 rälssimies Matts Andersinpojan yhteydessä. Hän luovutti silloin Turun tuomiokirkolle isänsä, Ander i Arelaxin panttaaman Mynämäen Nummenpään tilan. Pari vuotta myöhemmin hänet mainitaan ensimmäisenä maakuintakatselmusmiehenä rälssimiesten joukossa, jopa ennen Anders Gregersinpoika Garppia. Knut Bitzin huomenlahjan todistajana mainitaan vuonna 1485 Aarlahden Matts Andersinpoika. Samanlaisessa todistajan tehtävässä hän toimi Lokalahdella, kun Albrecht Henrikinpoika Görtzhagen meni naimisiin Birgitta Gunnarintyttären kanssa. Hänen tunnettu arvostus kertoo jotakin kun Sten Sturen jakaessa kuninkaantuomiota Matts Andersinpoika istui lautakunnassa, vaikka hänellä ei tiedetä olleen kihlakunnantuomarin asemaa. Aarlahden Matts Andersinpojan vaakuna on tiedossa. Hänen sinetissä on kuvattu kilpeen vinosti asetettu peuran- tai poronsarvi. Viimmeisen kerran Aarlahden Matts Andersson mainitaan elossa 13.10.1488. Seuraavan kerran Aarlahti mainitaan 60 vuoden jälkeen 9.7.1542 kun Eerik Fleming myi takaisin Kokemäen Vuolteen ostaja oli Aarlahden Henrik Söfferinpoika ja tämän vaimo Katarina Eerikintytär sekä tämän veli Nils Eerikinpoika Sluk. Fleming oli Vuolteen ostanut Erik Slukilta. Knut Soinilan vaimo oli Aarlahden Matts Andersinpoijan tytär. Vehmaan Soinilan Knut Tuomaanpoika mainitaan Knut Soinila tai Knut Tuomaanpoika. Hän on toiminut Henrik Bitzin omistaman Nyynäisten kartanon voutina. Hänen sinetti tunnetaan. Sinetissä oli kilpeen sijoitettuna piikikäs oksa tai kasvi, häntä kutsuttiin usein rälssimieheksi. Maakuntakatselmukseen Knut Soinila osallistui vv. (1499-1519). Knut Soinilan omistuksessa oli Vehmaan Soinilan joka oli asuinkartano omistuksessa oli Vehmaan Vihtijärven rälssitila, hän vaihtoi sen vuonna 1517 Aarlahden vieressä sijainneeseen Soukon rälssitilan puolikkaaseen, saaden lisäksi välirahaa 20 mk. Soinilan omisti vuosina (1540-1570) Knut Soinilan poika Olof Knuutinpoika. Nynäisten rouvana Anna Hansintytär Tott jonka ensimmäinen puoliso oli Henrik Bitz. Koska Aarlahti kuului Henrik Jönsinpojalle äitinsä perintönä ja Soukko hänen veljelle Påvel Jönsinpojalle, on Knut Soinila saanut puolisokseen Aarlahden Matts Andersinpojan tyttären, näin ollen veljesten äiti on ollut Knut Soinilan tytär. JUHANA HENRIKINPOIKA VUOLTEE / JUTIKKALA Lapsia: Hartvig Juhananpoika jäi asumaan Kokemäen Vuolteelle. Agnis Juhanantytär, sukuhaaramme. Hän kuoli v. 1570 tienoissa. Juhanan lapsista omisti tytär Agnis puolet ja poika Hartvig puolet Jutikkalasta. Poika Hartvig jäi asumaan Kokemäelle Vuolteen kartanoa. AGNIS JUHANANTYTÄR TASAINEN sitten HUFVUDSKÖLD Puoliso, HENRIK TASAINEN, aatelismies Raisiosta. Lapsia: 1) Margareta Tuomaantytär. Agnis Juhanantytär oli naimisissa raisiolaisen Henrik Tasaisen kanssa, ja tästä avioliitosta syntyi tytär Valpuri, ensin Liuttulan ja sitten Itkon emäntä joka oli lohkaistu Jutikkalasta, hänellä oli useita veljiä jotka 1500-luvun loppupuolella omistivat kukin osaansa Jutikkalasta. Rälssimies Tuomas Pertinpoika Liuttula oli naimisissa Jutikkalan tyttären Valpuri Tasaisen kanssa, v. 1565 tuli yhden Liuttulan talon omistajaksi. Valpurin toinen mies oli myös aatelismies Sten Henrikinpoika Tavastin, joka oli saanut pappissivistyksen ja oli hyvin tuhlaavainen hänen poika joutui myymään tila Harviala mahtavalle herralle, Jesper Matinpoika Kruusille. Itko oli koko vuosisadan lampuotitilana. Mitenkä Lahtisten tilanhoitaja ja lainlukija Henrik Jaakonpoika pääsi Tuomaan vävyksi, mitenkä jo tämän pojan Hartvikgin aikana koko kylä oli yhtynyt suurtilaksi ja mitenkä Hartvig, joka omisti myös Kärjenniemen Klemolan ja Roukon Lotilaa, käytti sukunimeä Speitz. Uittamo Bäckeihin olivat Hufvudsköldit kolminkertaisissa sukulaisuussuhteissa, ja nämä aiheuttivat, että omistukset olivat hyvin sekavia. Jutikkalaa hallitsi 1500-luvun lopulla Tasaisten suku, joka otti nimen Hufvudsköld ja kirjoitettiin v. 1650 tällä nimellä ritarihuoneeseen; aateloitui v. 1529. Jutikkalan omisti Yrjö Henrikinpoika Hufvudsköld ent. Speitz hänellä oli Elin niminen täti joka oli naimisissa ratsumestari Melker Bäckin kanssa. Yrjön tytär Cecilia oli naimisissa Nuutajärven ja Uittamon omistajan Karl Bäckin, k. 1617 kanssa, ja Yrjön poika, Savon linnan isäntä ja Kulsialan Retulan omistaja Erik, k.1652 oli naimisissa Kaarlen sisaren Annan kanssa. Sitten kun v. 1634 toimitettiin perinnönjako Karl Bäckin isän Melkerin jälkeen jossa oli osallisena leski Cecilia lapsineen ja sisaret Anna ja Katariina. MARGARETA SPEITZ o.s. HUFVUDSKÖLT 1. puoliso, HENRIK JAAKONPOIKA SPEITZ, alilaamanni 2. puoliso, GREGORIUS MARTIN TEET, maisteri, kirkkoherra Turussa. Lapsia: 1) Joachim, ylioppilas 1644, kappalainen 1) Yrjö (Göran) Henrikinpoika Speiz, sukuhaaramme, lainlukija. 2) Hartvik (Hartikka) Speiz, lainlukija. Henrik mainitaan 1578 Hogenskild Bjelken kirjurina. Pohjois-Suomen alilaamanni. Lainlukija Hauholla ja Hollolan kihlakunnissa v. (1588 – 1603). Sai rälssivapauden 13.7.1588 vaimonsa perintötilaan Sääksmäen Liuttulaan, rälssivapaus vahvistettiin 22.10.1593 ja uudelleen ratsupalvelusta vastaan 19.1.1602. Liuttula lienee vanhin varsinaisen Sääksmäen rälssitiloista. Speiz nimeä käytti Hartvik Henrikinpoika Vuolteen herra, ja aikaisemmin mainitun Valbog Huvudsköldin välityksellä. Aatelisoikeudet siirtyivät Liuttulan lainlukijalle Henrik Jaakonpojalle Speitz, Valborg Huvudsköldin tyttären Margaretan miehelle. Vuodesta 1602 rajoitettiin aatelisoikeuksia vaatimalla niitä vastaan ratsupalvelusta. Speitzien laaja suku omisti sitten vuosisatoja Liuttulaa edelleen läheisissä sukulaisuussuhteissa useiden pitäjän talollis- ja rälssisukujen kanssa. Sieltä on lähtenyt erikoisesti tunnettu historiassamme HARTVIK (Hartikka) Henrikinpoika (1591 – 1651). Tämä mies opiskeli Wittenpergin yliopistossa ja käänsi sitten suomeksi vuorityötä koskevat säännökset ja Kustaa Aadolfin sota-asetukset, mutta joutui viranomaisten epäsuosioon, kun kutsui itseään Finlandus nimellä. Margareta Speitz, haudattiin Turun tuomiokirkkoon 26.10.1623. Hänet vihittiin toiseen avioliittoon joulukuussa vuonna 1609 Turun koulun rehtorin sittemmin kirkkoherra maisteri Joakim Stutauksen kanssa joka kuoli toisessa aviossa v. 1633. Joackim Birkman, ylioppilaaksi 1644. Nimitettiin kappalaiseksi 7 päivä syyskuuta v. 1657. Tuli erimielisyyksiä rovasti Raumannuksen kanssa. B. Tvisten nimitti Forlundiuksen 26. tammikuuta v. 1659 kappalaiseksi Harjun Seurakuntaan Pirkkalaan. Jackob Birkman emäkirkon kirkkoherran virkaan. Kuoli Pirkkalassa v. 1671, puoliso Sofia, lapsiet Sigfridus tunnettiin nimellä Strandberg ja Carlsson. Elisabet, puoliso rälssimies Heikkilässä Gabriel Michelsson Sjöstedt sukua. YRJÖ (Göran) HENRIKINPOIKA SPEITZ Puoliso, ELINA (HELENA) KRISTOFFERINTYTÄR Lapsia: 1) Kristin Yrjöntytär, sukuhaaramme. 2) Margareta Yrjöntytär, puoliso ratsumestari Jakob Finkenberg. Vouti, lainlukija Sääksmäellä v. (1609 – 1618). Hollolan kiuhlakunnassa v. (1613 – 1615). Liuttula siirtyi omistukseen v. (1611). Elina syntyi Sääksmäen Ritaalassa ja kuoli Liuttulassa. Vanhemmat vouti Kristoffer Peterinpoika ja vaimo Malinin tytär. Elinan toinen puoliso vuonna 1618 kapteeni Daniel Hansinpoika Floor. Yrjö kirjoittautui Wittenbergin yliopistoon elokuussa v. 1608. Suoritti ratsupalveluksen omistamansa Liuttulan rusthollarin puolesta sodassa Venäjällä samana vuonna. Kristin Yrjöntytär Speitzin syntyperä on varmuudella pystytty selvittämään. Rauman kaupungin historia II, s. 125 on kerrottu Raumannus suku Jakob (Jacobus) Raumannus joka syntyi Raumalla n. 1600. Mainitaan puolisoksi Kirstin Göransodotter (Yrjöntytär), joka eli vanhuudenpäivät v. 1690-luvulla poikansa Johan Birkmanin luona Keijärven Eerolassa jossa kuoli v. 1703. Kristin Yrjöntytär sai perintöosuudekseen Kärjenniemen Tuomarlan tilan, jonka Jackob Raumannus vaihtoi Keijärven Eerolan tilaan v. 1641. Kristinin isä Yrjö Speitz kuoli ilmeisesti n. v. 1616, hän maksaa pääveroa ja myllytullia vuoteen 1618. Tämän jälkeen maksoi kymmenysveron Markus Matinpoika ja vasta vuodesta 1619 vuoteen 1628 pääveron ja myllytullin. Yrjö Heikinpoika Speitz sai Tuomarlan omistukseen vuonna 1613 lähtien. Tilalla on ollut useita lampuoteja kuten v. 1629-34 Grels Matinpoika ja vv. 1635- 41 Yrjö Laurinpoika. Omistus pysyi Tuomarlan tilalla Speitz suvulla Kerstinillä joka oli Yrjö Speitzin tytär. KRISTIN YRJÖNTYTÄR RAUMANNUS o.s SPEITZ Puoliso, JACKOB PAAVALINPOIKA RAUMANNUS Lapset: 1) Göran, kappalainen, k.1688. 2) Elisabet, asui Pirkkalan Sangilassa. 3) Henrik, kornett, k. 1724. 4) Margareta Jaakontytär, sukuhaaramme 5) Johannes Jaakonpoika, ylioppilaaksi v. 1649 Raumalla. Puoliso Anna Katariina Buhausen. Omisti v.1690-luvulla Koijärven Eerolan tilan. Yrjö Henrikinpoika Speitzin tytär Kristin Yrjöntyttären, k.1703, puoliso, rovasti Jackob Paavalinpoika Raumannuksen tiedetään suorittaneen loppuun suomennustyön 130 hopeataalarin ja 18 viljatynnyrin suuruista saatavaa vastaan. Jaakko Paavalinpoika Raumannuksen isä raatimie v. 1638. Simo Paavalinpoika, ikäloppu 1651. Jaakko Paavalinpoika Raumannuksella oli veli Paulus Simonis Paavalinpoika Raumannus. Opiskelu Tutun akatemiassa, oli koulupappina v. 1653 ja Mouhijärven kirkkoherra vv. (1662 – 1682). Hänen neljä poikaa oli korkeasti oppineita ja aateloituivat Paulinius-, Lillienstedt-, Lagerflycht-, ja Lindheim-sukuina. Valtaneuvos Lorez Creutzin käydessä 1671 Pirkkalassa jolloin Jackob Paavalinpoika Raumannus sai tämän lupaamaan, että suomennokset painatettaisiin kruunun varoilla. Seuraavan vuoden syksyllä kirkkoherra saattoi ilmoittaa Creutzille, että Iso Katekismus, Avenariuksen aamu- ja iltarukoukset, Schmalkaldenin artikkelit ja uskontoasetus olivat valmiina painettaviksi. Kirkkoherra Jackob Pauli Raumannus on arveltu olleen Juhana Paulinius Lilliestedtin, kuuluisan oppineen valtiomiehen herra kreivin (1655 – 1732) setä, jonka isä oli oppinut Mouhijärven kirkkoherra Paavali Sipinpoika Raumannus, k. 1682. Jaakko oli Paavalin veli. Kirkkoherra Jaakko Paul Raumannus oli jossakin ulkomaan yliopistossa saavuttanut maisterin arvon ja ollut sen jälkeen opettajana Turun koulussa. Hän esiintyi Turun pappein kokouksessa väitöskirjan puolustajana v. 1632. Tuli Pirkkalan kirkkoherraksi 1637. Raumannus oli oppinut mies. Jackob Raumannus kuoli Pirkkalassa rovastina v. 1678 ja kerrotaan hänet haudatun itse alttarin alle kirkkoon. MARGARETA JAAKONTYTÄR FORLUNDIA o.s. RAUMANNUS Puoliso, LARS (LAURENTIUS) ANDREA FORLUNDIA s. Ruotsin Västmanlandiassa, k. Pirkkalassa 1677. Lapsia: 1) Helena Forlundia, 1. puoliso kappalainen Mathias Sorenius Kurikassa. 2. puoliso, kirkkoherra Sigfrid Saraenius Vähäkyrö. 1) Elisabet Laurentiuksentytär, puoliso, Juho Eskonpoika Opas Kurikassa. Harvik/Mänty-suku polveutuu mm. Jurvaan. Pirkkalassa Harjun kappalainen 26.1.1659 alkaen. Pirkkalassa käytiin kova kädenvääntö kappalaisen viran täyttämisestä. Jackob Paavalinpoika Raumannus tavoitteli paikkaa vävylleen, opintojaan tuskin vielä päätökseen saaneelle Laurentius Forlundiukselle. Päätöksenä oli että kaksi kappalaisen paikasta kilpailevaa Joackim Birkman joka valittiin 1659 emäkirkon ja Jaakko Forlundius Harjun kappalaiseksi. Kuningas nimitti Raumannuksen seuraajaksi maisteri Iisak Steniuksen (1679 – 1702), Vesilahden kirkkoherran Martti Steniuksen pojan. Vävy Laurentius Forlundius (1659 – 77) oli kappalaisena Harjussa. Hän asui appensa omistamalla Keijärven Eerolan tilalla. Aatelissukujen alkuperä Tasainen / Hufvudsköld Henrik Tasainen Gerttula Raision pitäjästä, s. 1532, puoliso, vihitty 1560 Agnes Juhanantytär Jutikkala / Vuoltee. Tasainen rekisteröitiin Ruotsin ritarihuoneeseen v. 1650 Hufvudsköld nimellä. Suvulla oma vaakuna jonka keskiosassa pukin pää sarvineen. Vuoltee / Voltis FILIPPUS TUOMAKSENPOIKA Kihlakunnantuomari satakunnassa v.1481, johti lääninoikutta Turussa v. (1476 – 1486). Vanhaa aatelissukua satakunnassa. Sukuvaakuna on samantyylinen kuin Bitz suvulla Jutikkalassa jonne poika Matti avioitui. Lapset: 1) Matti Filippuksenpoika, sukuhaaramme, kihlakunnatuomari Etelä-Satakunnassa. Upporikas porvari. BITZ Bitz aatelissuvun ensimmäinen mainittu Kurt Bitzer tai Bizsare ja puoliso Kristiina. Lapsista Henrik Bitz oli naimisissa Anna Klasdotter Diekn kanssa. Dieken suku omisti Lemlahden saarella Paraisten itäsaaristossa lähellä pitkää Paimionlahta sijaitsevan Kuitia kartanon, joka jo 1400-luvun alussa mainitaan tärkeänä asuinkartanona. Sen ensimmäisiä tunnettuja omistajia oli legendaarinen Turun piispa Maunu II Tavast, joka jo 1439 lahjoitti Kuitian veljelleen Jöns Olofinpojalle ja tämän vaimolle Marta Klauntytär o.s. Diek, joka oli ylhäisestä suvusta. Martta eli puolisoaan ja lapsiaan kauemmin ja hänellä oli lopulta suuri äidinäidin perintö, joka käsitti sekä Kuitian että Sundholman kartanot. Perintö lankesi hänen tyttärenpojalle v. 1477, valtaneuvos Joachim Flemingille, joka sai vielä itselleen Siuntion Suitan. Joachimin poika Erik Fleming olivat yhteiskunnallisessa asemassa. Yhdessä veljiensä Iivarin, Joachimin kanssa Erik valloitti 1521-23 valtakunnan Suomenpuoleisen osan Kustaa Vaasalle. Jakobus Raumanuksen vaimo: Genoksessa (3/2002) on Veli-Pekka Toropaisen teksti: Tietoa 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista (sivulla 146-157). Teksti perustuu Turun raastuvan oikeuden pöytäkirjoihin. Sivulla 152 on seuraava teksti: 116. TRO 11.3.1637: Jacob Arvidinpoika Hinkenberg ja pappi Jacobus Pauli halusivat estää Hartvik Henrikinpoikaa myymästä Alaskartanon taloa Turussa vieraalle, sillä hänen veljensä lapsilla oli siihen yhtä suuri oikeus. Paikalle tuli hankkia hänen lankonsa ja sukulaisensa. Lisäksi viitataan Ramsayn kirjaan, Speitzin sivuille. Hinkenberg on Göran Speitzin vävy, joten eiköhän Jakobus Pauli ole samoin vävy, kun ajavat Hartvigin veljen lasten asiaa. Lisäksi löytyy tuomiokirjateksti myöhemmin, joka kertoo jutussa Jakobus Raumannuksen pojat olivat oikeudessa jossakin Alaskartanoa koskevassa jutussa. Esiäitimme Elisabet Larsintytär Forlundius, s. 22.12.1675 Ylöjärvi (Morm.filmi)k. kurikka 5.4.1724, ikä 48 v. 3 kk 13 pv. Puoliso, e, Ala-Nikkola, OPAS Johan Eskonpoika, s. 12.1654, k. kurikassa 14.9.1739 ikä 84 v. 8 kk. Piispa Tavastin hautakappelin portissa Turun Tuomiokirkossa on kirjoitettu jokseenkin näin: Kaikki lupaukset tulee täyttää (tämän), vaakuna jossa vasemmankäden kämmen ylöspäin. Juha Saarenheimo on kirassaan Vanhan pirkkalan historia (Tampere 1974) tullut siihen tulokseen, että Pirkkalan kappalainen Yrjö (Göran) Birkman oli rovasti Raumannuksen poika, (Saarenheimo, s. 669) Birkmanin lapsista Anders Wialenius sai kappalaisenviran naituaan edeltäjänsä lesken Beata Olliemanin. Näin Beatasta tuli yksi Wialenius- ja Federley-sukujen kantaäiti (ks. Stenius-, Wialenius- ja Federley-suvut)
Posted on: Fri, 22 Nov 2013 15:47:05 +0000
Trending Topics
Recently Viewed Topics
© 2015