Luin Juha Kareksen tekstin koiran merkityksestä ja siitä kuinka ei sitä aina ymmärretä miten karvakorvaan tai kuolahuuleen voi kiintyä. Mun elämäni ensimmäinen rotukoira oli landseer-rotuinen Alli, Valtameren Atolli joka tuli ostettua vaikka nyt näillä tiedoilla ja kokemuksella olisi pitänyt jättää ostamatta. Alli oli kärsinyt kovasta stressistä emänsä kohdussa ja se adrenaliini-kyllästys vaikutti nartun elämään koko 12-vuoden ajan. Toimeen tultiin vaikka vaikeata välillä oli. Käytiin pentu-ja tokokoulut Suonenjoella. Tuo narttu oli niin kiinni meissä ja nuorelle perheenäidille se oli tavallaan kauhean kiitollista. Nyt jälkeenpäin ymmärrän että se ei ollut koirasta varmaan kauhean mukavaa. Alli sai elää isona valkomustana uimarina yli kaksitoista vuotta ja sen jälki on minussa vieläkin. Jännää on se että elämässäni on ollut paljon koiria mutta jostain syystä Alli tulee mun uniin ja vaikuttaa vieläkin arjessa unien muistutuksien kautta. Nyt mun elämässä on kaksi bokseria, kummatkin täysin erilaisia kuin Alli-vainaa. Teen edelleen virheitä näidenkin kanssa vaikka pyrin koirien kannalta parhaaseen lopputulokseen. Olen onnellinen ja kiitollinen että olen saanut nämä koirat kotiini asumaan
Posted on: Fri, 06 Sep 2013 18:55:54 +0000
Trending Topics
Recently Viewed Topics
© 2015