päivityksistä päätellen useat ystäväni palavat tänään lomalta töihin. Minä palaan tänään kotiin. Tai en minä kotiini vielä pääse asumaan, mutta onneksi minulla on kaikki nämä vuodet ollut kyky viedä koti mukanani sinne missä kulloinkin satun asumaan. Palaan siis Imatralle ja rakennan kotini väliaikaisesti Karhumäkeen. Joensuusta haluan viedä omaan maakuntaani mukanani yhteistyökykyä, positiivista myö- henkeä, kykyä nähdä kaikelle positiivisia lopputulemia negatiivisten sijaan. Tahdon viedä mukanani ihmisyyttä, inhimillisyyttä, kiireettömyyttä ja kannustamisen taitoa kateuden sijaan. Uskoa siihen, että asioilla on kyllä taipumus järjestyä. Itselleni pakkasin tavaroideni lisäksi itseluottamusta, luottamusta maailmankaikkeuteen ja elämään. Kykyä nähdä kauneutta sielläkin, missä en sitä ensisijaisesti kuvitellut näkeväni. Vahvaa uskoa siihen, että myös omassa elämässäni kaiken on mahdollista mennä hyvin. Kun tulin Joensuuhun keskitalvella 2012 kuvittelin hakevani täältä haastavaa työkokemusta ja uusia näkökulmia elämääni. Olen totisesti saanut kumpaakin. Sain myös elämän koulun, jollaista en koskaan kuvitellut saavani. Olen oppinut sen ansosta paljon enemmän, kun koskaan edes kuvittelin oppivani. Opin elämisen ja olemisen kannalta arvokkaita asioita, kohtasin itseni, annon anteeksi, hyväksyin ja kasvoin. Sain sen kaiken, koska olin siihen vihdoinkin valmis. Lähden nyt täältä ihmisenä, jollainen olen aina kyllä halunnut olla, mutten ole oikein osannut tietää, pystyykö ihminen todellisuudessa edes tällaiseksi kasvamaan. Kylikäisinä olen saanut elämääni uusia ja sieltä joskus kadottamiani ihmisiä, sellaisia, joilla on positiivisia vaikutuksia oman minuuteni kannalta. Otan mukaani kaiken sen mitä olen täällä asumiseni kautta oppinut ja ammentanut. Otan sen mukaani kiitollisena, sydän täynnä valtavaa rakkautta itseäni, maailmaa, kanssaihmisiänija elämääni kohtaan. Ainut minkä jätän tänne on kohdunkaulan syöpä. En tarvitse sitä enää. En tarvitse, koska minun ei tarvitse kantaa syyllisyyttä, eikä elämäni pettymyksiä mukanani. Ei pelkoja eikä epäluottamusta maailmaa kohtaan. Minulle annettiin ensimmäinen mahdollisuus päästä niistä jo leikkauksessa joulukuussa 2011. Silloin en ollut vielä valmis, vaikka tavallaan aloitinkin puhdistustyöni niihin aikoihin. Opin ymmärtämään, että syövälläni oli tekemistä kromosomipoikkeamani ja lukuisten keskenmenojeni kanssa. Olin tallentanut kohtuuni suunnattoman suuren määrän surua, pelkoja, epäonnistumisen tunnetta ja epävarmuutta. Maailma johdatti minut tänne Joensuuhun, jotta kohtasin loputkin niistä asioista, joilla olin syöpääni salaa ruokkinut. Joista olin kantanut hiljaista syyllisyytt, jotka tekivät minusta epäeheän. Maailma toi minut tänne, jotta eheytyisin, oppisin ottamaan vastuun itsestäni, kohtaisin ne asiat ja ennen kaikkea saisin mallin, kuinka annetaan anteeksi. Ne asiat minä olen nyt oppinut. Silälläni on tasainen ja seesteinen rauhan tunne. Olen sovussa itseni ja maailmani kanssa. Siksi uskallan sanoa syöpäjätkälle: "sinä et lähde mukaani, sinä jäät tänne. Minä en tarvitse sinua enää, eikä minussa ole enää mitään mihin sinä voisit kiinnittyä. Ei mitään kasvualustaa. Sillä suru, pelko, itsensä vähättely ja syyllisyys ovat sinun kasvualustojasi. Makein niistä on ihmisen kyvyttömyys rakastaa itseään ja täysi kyvyttömyys olla itselleen armollinen. Sinun tiesi on nyt minun kanssani kuljettu. Pitkä tie, mutta enää en mene samaan lankaan. Tästä lähtien minä kuljen vain omaa tietäni. Sellaista millaiseksi se on tarkoitettu, sellaisena ihmisenä, millaiseksi synnyin, millaiseksi kasvoin. Kiitos kuitenkin matkaseurasta ja siitä, että kasvoit ja kävit luonani. Opetit minulle paljon, ehkä sen viimeisen irtipäästämisen vaiheen. Vaiheen, jossa ihminen todella joutuu kasvotusten sen kanssa, että täytyy valita elämä vai kuolema. Olen valinnut elämän. Enkä mitä tahansa elämää, vaan hyvän, vapaan, rakkauden täyteisen ja kiitollisen elämän. Tästä lähtien pärjään ilman sinua. Olen oppinut, tiedän arvoni, uskon kykyihini, enkä ikinä enää poikkea polultani. Enää en pyydä sinua poistumaan, vaan jätän sinut tänne. Ilman minua, sinun kasvualustaasi sinä kuolet ja minä elän."
Posted on: Mon, 12 Aug 2013 06:17:30 +0000
Trending Topics
Recently Viewed Topics
© 2015