Olen tismalleen samaa mieltä! Olen itsekin joskus vieraassa maassa kokenut ylpeyttä kun joku on luullut minua natiiviksi. Mutta jälkeen päin se on hävettänyt minua. Olen ylpeä kun äidinkieleni on vain viiden miljoonan puhuma erittäin kaunis "salakieli" jota juuri kukaan muu ei ymmärrä! Amerikassa työskennellessäni yritin kovasti ääntää oikein joitain hankalia sanoja, kunnes havaitsin että puheeni ymmärtää paremmin kun en yritä liikaa peittää aksenttiani. Miksi tosiaan häpeisin sitä? Afrikaaneri-ystäväni pitävät aksenttiani erittäin hupaisana ja minä heidän. Mikä rikkaus! "Miksi naureskelemme suomalaiselle ralli- tai formulakuskienglannille, vaikka harva meistä ryhtyisi moukkamaisesti pilkkaamaan toisen ranskalaista aksenttia – skottilaisesta tai itälontoolaisesta puhumattakaan? Maailman yleisin kieli on broken english, kakkos- tai kolmoskielenä puhuttu englanti. Siinä suomalaisten taito on maailman parhaimmasta päästä, eikä siinä ole mitään hävettävää. Häpeällistä on ainoastaan jäädä tuppisuuksi."
Posted on: Sat, 07 Sep 2013 10:21:13 +0000