Kriisi syö Suomea – lisää velkaa, vähemmän tuloja Heini Hämäläinen Matalien korkojen suomat säästöt valtiolle ja muille velkaisille ovat laiha lohtu sen rinnalla, miten kriisi syö tulojamme ja paisuttaa velkojamme. Kriisin hyötyjä ja haittoja yhteen laskien selviää, että Suomi kuuluu ilman muuta tämän kriisin kärsijöihin eikä suinkaan voittajiin. Korkoedun kehuskelu on itsepetosta. Saksan valtiovarainministeriön mukaan Euroopan talous- ja velkakriisistä on koitunut maalle suoranaista hyötyä. Der Spiegel -lehden mukaan rahaministeriö laskee liittovaltion säästäneen korkojen alenemisen ansiosta 40 miljardia euroa. ANALYYSI Laskelma on todennäköisesti samanlaista yksipuolista kehuskelua, jollaiseen Suomenkin valtiovarainministeriö on sortunut. Viimeksi viime keväänä VM:n korkea-arvoinen virkamies kehui Suomen saaneen kriisistä "valtaisaa hyötyä". Kriisistä näytti koituneen hyötyä, kun tarkasteluun laskettiin mukaan vain valtion korkokustannusten lasku mutta kaikki kriisistä julkiselle taloudelle, yksityiselle taloudelle ja koko kansantaloudelle koituneet haitat jätettiin huomiotta. Pelkkiä korkohyötyjä tasapuolisempi kriisin vaikutusten tarkastelu tuotti keväällä ankeamman kuvan kuin VM:n kehuskelun perusteella vaikutti. Esimerkiksi Taloussanomien taloustilastojen tarkastelussa ilmeni, että kriisistä on ollut Suomelle verrattomasti runsaammin haittaa kuin hyötyä. Sama johtopäätös tarkentuu tuoreiden taloustilastojen avulla – ja samaan johtopäätökseen on nyttemmin myös VM päätynyt: kriisi ei sittenkään hyödytä Suomea. Säästäjien tulot kutistuneet Kriisi on vienyt Suomen kansantaloudelta kymmenien miljardien eurojen tulot. Tätä tulojen menetystä olemme paikanneet velkarahoituksella. Lisävelkaantuminen on torjunut elintason ja hyvinvointirakennelman romahtamista, mutta se on silti kasvattanut velkataakkaamme. Ilman kriisiä olisi todennäköisesti ollut toisin: tulomme olisivat kasvaneet enemmän kuin velkamme ja ainakin suhteellinen velkaisuutemme olisi keventynyt eikä suinkaan paisunut. Entistä matalammat korot ovat valtiolle ja muille velkaisille kiistaton etu siihen verrattuna, että velkamäärä olisi kasvanut samaan tahtiin mutta korot olisivat pysyneet korkealla tai jopa kohonneet eivätkä laskeneet. Mutta pelkästään korkokustannusten suhteellinen lasku ei riitä perusteeksi, että kriisi on koitunut Suomen tai sen puoleen minkään muunkaan maan eduksi. Sama velanhoitoa keventänyt korkojen lasku on heikentänyt talletusten ja muiden säästöjen tuottoa tai tuotto-odotusta. Minkä velkaiset ovat voittaneet sen tallettajat, muut säästäjät ja sijoittajat ovat menettäneet. Keinottelijat ovat voineet hyötyä arvopapereiden arvonnoususta, mutta pitkäaikaisten sijoittajien tuotto-odotuksia yleinen korkojen lasku on heikentänyt. Koko kansakunnan tai kansantalouden etuja ja haittoja ei voi laskea pelkästään velkaisen kansanosan etujen ja haittojen perusteella. Yli puolet Suomen kotitalouksista on velattomia tai ainakin niillä on enemmän säästöjä ja omaisuutta kuin velkaa. Korkomeno alas ja velkamäärä ylös Kotitalouksilla oli juuri ennen finanssikriisin alkamisen vuoden 2008 puolivälissä noin 65 miljardin euron pankkitalletukset. Korkotuloa tuolle potille kertyi 2,5 prosenttia vuodessa. Nyt talletuksia on melkein 80 miljardia, mutta potin keskikorko on vain 0,5 prosenttia. Nämä luvut ilmenevät Suomen Pankin tilastoista. Talletustilastojen perusteella kotitalouksille kertyi korkotuloa ennen kriisiä yli puolitoista miljardia euroa vuodessa. Nyt selvästi isomman talletuspotin tuottamat korkotulot jäävät yli miljardi euroa pienemmiksi vuodessa, noin 430 miljoonaan euroon. Samojen tilastojen perusteella velkaisten kotitalouksien yhteen laskettu velkamäärä on kasvanut vuoden 2008 puolivälin vähän alle 90 miljardista liki 115 miljardiin euroon. Samaan aikaan velkojen keskikorko on laskenut 5,4 prosentista 1,9 prosenttiin ja vuosittaiset korkomenot 4,7 miljardista 2,1 miljardiin euroon. Näin syntynyt säästö on 2,6 miljardia euroa vuodessa. Korkomenojen kutistuminen on kiistaton etu, joka on lisäksi suurempi kuin säästäjäkotitalouksien talletuskoroissaan kärsimä tulonmenetys. Velkamäärän paisuminen on korkosäästöistä huolimatta kiistaton haitta ja ilmiselvä riski. Entistä suurempi velkamäärä tietää väistämättä entistä suurempaa korkoriskiä: kun korot aikanaan kohoavat, rasittavat tästä koituvat lisäkustannukset entistä suurempaa velkamäärää. Todennäköisesti korkojen kohoaminen aikanaan rasittaa velkaisia kotitalouksia enemmän kuin säästäjäkotitalouksille koituu nykyistä runsaammista korkotuloista hyötyä. Tuloja jäänyt kertymättä kymmeniä miljardeja Korkotulojen lisäksi kriisi on kutistanut tai muutoin rasittanut "oikeitakin" tuloja, kuten kotitalouksien ansiotuloja ja yritysten myyntituloja. Näistä koostuu suurin osa kansantalouden kokonaistuloista – joita kriisi on rasittanut raskaalla kädellä. Suomen talouden kokonaistuotanto kasvoi kriisin alkamiseen asti vuosien ajan keskimäärin kolmen prosentin vuosivauhtia tai vähän sitäkin vahvemmin. Mutta kriisin alkamisen jälkeen bruttokansantuote (bkt) on joko supistunut tai kasvanut totuttua heikommin. Ennen kriisiä vallinneen niin sanotun trendikasvun (runsaat kolme prosenttia vuodessa) mukaan Suomen kokonaistuotannon arvo olisi tänä vuonna pyörein luvuin 30 miljardia euroa suurempi kuin nyt kriisin ja taantuman koettelemissa oloissa kertyy kokoon. Vaikka onkin jossittelua, olisi trendikasvuaan jatkanut kokonaistuotantomme yltänyt tänä vuonna 190 miljardin euron runsaammalle puolelle. Nyt se näyttää jäävän hädin tuskin 160 miljardiin euroon. Tuo noin 30 miljardin euron erotus trendikasvun ja kriisin ankeuttaman arkitodellisuuden välillä on arvio viime vuoden saamatta jääneistä tuloista, ei suinkaan kriisin aiheuttamista kumulatiivisista kokonaismenetyksistä. Jos laskuharjoitus trendikasvun ja toteutuneen kokonaistuotannon erotuksesta ulotetaan kriisin alkuvuodesta 2008 kuluvan vuoden loppuun, kasvaa karkea arvio Suomen kansantalouden tulonmenetyksistä peräti 160 miljardiin euroon. Saamatta on toisin sanoen jäänyt suurin piirtein yhtä paljon tuloja kuin Suomi sai viime vuonna aikaiseksi. Sama kansantuotteeseen – ja varsinkin kasvutavoitteisiin – syntynyt lovi on monella tavoin syypää valtion ja kuntien talousvaikeuksiin. Niihin vaikeuksiin, joita on kosolti enemmän kuin korkojen laskun tuomia hyötyjä. Alijäämät ja velka taantumapuskureina Kansantalouden kokonaistuotannon supistuminen ja jääminen tuntuvasti aiemmin tavoiteltua niukemmaksi merkitsee julkiselle taloudelle kahdelta suunnalta päälle painavaa ahdistusta. Kotitalouksien ja yritysten tulojen supistuminen leikkaa automaattisesti valtion ja kuntien verotuloja. Samaan aikaan taantuman oloissa likimain väistämätön työttömyyden kasvu ja muut taantuman haittavaikutukset paisuttavat maksettavia työttömyyskorvauksia ja muita julkisen talouden menoja. Näin julkinen talous kärsii samaan aikaan tulojen supistumisesta ja menojen kasvusta. Kriisi onkin painanut Suomen julkisen talouden monen vuoden ylijäämäkaudesta rujonpuoleisiin alijäämiin. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkisen talouden verotulot ovat noin 30 prosenttia vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Jos tähän tietoon yhdistetään arvio kokonaistuotannon "kasvuvajeesta", jää verotuloja kertymättä tänä vuonna kymmenkunta miljardia ja kuuden kriisivuoden mittaan yhteensä lähemmäs 50 miljardia euroa. Valtio ja kunnat ovat tilkinneet alijäämiään yhä mittavammalla velkarahoituksella. Velkaantuminen ja sen avulla ylläpidetyt julkisen talouden toiminnot ovat toimittaneet automaattisen suhdannepuskurin virkaa, jota ilman kriisi olisi meilläkin tuntunut rajumpana kuin nyt on käynyt. Mutta olivatpa julkisen talouden alijäämät ja velkaantuminen puskureita tai eivät, ovat ne joka tapauksessa merkinneet valtion ja kuntien velkakuorman kasvua. Julkisen talouden velka on kriisin kuluessa kasvanut Tilastokeskuksen mukaan vähän yli 60 miljardista eurosta vähän yli sataan miljardiin euroon. Valtion korkomenot laskeneet hitaasti Valtion ja kuntien velkamäärän kasvu on paisuttanut korkokuluja melkein yhtä paljon kuin korkojen lasku on niitä keventänyt. Tämä ilmenee esimerkiksi valtion rahoitushuollosta vastaavan Valtiokonttorin tilastoista. Valtion budjettitalouden korkokulut olivat vuonna 2008 hieman yli kaksi miljardia euroa ja ne ovat tänä vuonna hieman alle kaksi miljardia euroa. Suomen valtion korkokulut ovat keventyneet kriisin kuluessa – ja sen "ansiosta" – vain vähän, vaikka tällä välin esimerkiksi viisivuotisen valtionobligaation markkinakorko on laskenut viidestä prosentista puoleen prosenttiin. Korkokulujen vaisu tai ainakin hidas "sulaminen" johtuu yksinkertaisesti siitä, että valtion uuden velan määrä on kasvanut nopeammin kuin koko lainakannan korkorasitus on laskenut. Kriisin velkakirjamarkkinoilla aikaan saamat pääomavirrat kriisivaltioiden velkakirjoista euroalueen "luottovaltioiden" velkakirjoihin on kasvattanut Suomenkin valtion velkakirjojen kysyntää. Tämä velkakirjamarkkinoiden "turvasatamakysyntä" on laskenut Suomen valtion vanhojen velkakirjojen markkinakorkoja siitä huolimatta, että esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on luonnehtinut valtion velkaantumista "tolkuttomaksi". Korkojen lasku paisuttaa vastuita Kriisi ja sen vaikutukset koettelevat valtion ja muun julkisen talouden pitkäaikaista kestävyyttä muutoinkin kuin velkatilastojen lukemia paisuttaen. Yhtä suuri tai jopa suurempi vaikutus on piilossa velkatilastojen ja valtion budjettikirjojen ulkopuolella. Korkojen lasku on koko kriisin ajan kasvattanut ja yhä kasvattaa julkisen talouden niin sanottujen kattamattomien vastuiden arvoa. Tällaisia ovat eläke- ja sosiaaliturvan kaltaiset lakisääteiset mutta osittain tai kokonaan rahastoimattomat vastuut. Nämä ovat lakisääteisiä etuja ja palveluita, joita valtion ja kuntien on kansalaisille tarjottava, vaikka niihin ei ole ainakaan ennalta koottuja varoja. Tulevaisuudessa lankeavien mutta jo nyt lukkoon lyötyjen etujen arvoon vaikuttavat etujen tuleva arvo, etujen lankeamiseen kuluva aika ja korko. Jos korko nousee, laskee valtion ja kuntien tulevaisuudessa lankeavien vastuiden niin sanottu nykyarvo. Jos korko laskee, kasvaa vastuiden nykyarvo. Kriisin aikana ja sen takia Suomen korot ovat laskeneet. Näin kriisin suoraan tai epäsuorasti aiheuttamiin haittavaikutuksiin on luettava myös se kattamattomien vastuiden paisuminen, joka on peräisin korkojen laskusta Taloussanomat Jan Hurri 21.8.2013 06:01
Posted on: Wed, 21 Aug 2013 11:48:51 +0000
Trending Topics
Recently Viewed Topics
© 2015